maanantai 1. helmikuuta 2010

KOTIIN

Eli nyt oisin tekemäs alivuokralaissopimuksen Juukaan! UH!

Aika hurjaa.

Must tuntuu, et tää on nyt ihan paras paikka mulle. Tasapainottaa mun luonnetta (joka on ollut viime aikoina aika tulivuori). Ja kans yks TOSI HYVÄ JUTTU minkä tääl tajuu, on se, et mä oon riippuvainen kaikist näist tyypeist tääl. Juukahan on kylä. Siis pienehkö. (Tai siis, Juuka on kunta, ja tääl on kirkonkylä, pienehkö. Kaunis!).

Jep, eli aion todella panostaa kunnioittavaan käyttäytymiseen for real nyt. Koska jos mul on suhteet kunnossa ni kaikki on kunnossa. Tälleen yksinkertaistetusti. Kyl pienis paikois saa tuntee nahoissaan, jos käyttäytyy leuhkasti tai röyhkeästi.

Paljon ajatuksia. Kai mä panostan nyt eniten mun omaan perustaan:
-terveyteen (eritoten sydän- ja selkävaivoihin)
-kodinhoitoon (eritoten lämmitys)
-läheisimpiin ihmissuhteisiin (eritoten täälläpäin asuviin)
-rahankäyttöön (kirjaan taas kaikki kulut tilikirjaan)
-elannonhankintaan.

Elanto:

1. luultavasti yritän saada duunia pariks kuukaudeks, ni voisin kerätä säästöjä (nyt mulla on rahaa yhteensä kokonaista 90e).
2. katsella, tarvisko joku lähiseutujen suutari oppitytärtä. Sit tekisin oppisopimuksen.

Lovelife:

Vähän niinku pausella. Yritän rauhottua. Ollut liikaa intohimodraamailua. Ois kiva joskus olla jotain rauhallistakin yhdessäoloa. Kenen kanssa? Sen näkee myöhemmin.

Ja toden totta, sekin on tullut huomattua, että oon täysin kykeneväinen murskaamaan ihmisiä joista välitän tällä (toivottavasti jo taannoisella) kevytkenkäisyydelläni. Tai että, yllättävää kyllä, ihmisillä on joskus tunteita mukana seksissä. Ja sitoutumista tai toiveita mun sitoutumisesta, vaikka niitä ei ääneen sanottaisikaan.

Siispä kaikkien meidän sydämille on terveellistä, että olen vähän vakavampi näissä sukupuolisen kanssakäymisen aikeissani ja teoissani. Kirjoitinkin:

Jos elämässä on mitään vakavaa:
terveys , rakkaus