torstai 18. maaliskuuta 2010

Sinua

Minä ajaudun keskelle pyörrettäsi
enkä vaivu pohjaan

Minä tempaudun keskelle myrskyäsi
enkä nouse ilmaan

Minä olen keskellä sydäntäsi

Olen hiljainen kohta

Olen keskellä sinua

olen hiljainen kohta

Kriitikko

Nousen lavalle
Ja tanssin

Massa on värikäs eläin

Pyörähdän
ja horjahdan

He eivät naura enää


Viidennellä rivillä
Vasemmassa reunassa
Sinä istut kulmassa
Ja sinä katsot minua

Nousen ylös ja tanssin
Sinä katsot minua

Katson sinuun ja tanssin
Sinä katsot Minua

maanantai 15. maaliskuuta 2010

Deitti-ilmo

Haluan miehen

ikuista rakkautta ja niin eespäin

kiitos

olen taas

tässä tilassa jossa en keksi mitään mikä olisi huonosti

kaikki on oudeon

... rauhallista *epäilevää pälyilyä*

tää on varmaan sitä vitun , vitun, ONNELLISUUTTA öö toivoo

rönjö 22 miljoonaa bzuljoonaa vee tänään

(joo siis oikee syndäri on 15.03.1988. eikä 1.1.1988 niinqu olin huijannu feisbuukissa hahaa) (eli onnea mulle ronja)

defiNItion for LOV

LOVE

just another word

for LOAD OF CRAP

tiistai 9. maaliskuuta 2010

a sense of victory

It was a game
where I had all the cards


I hit an Ace and
I was seen


I hit a King and
I was accepted


I hit a Fool and I was

all

I wished I was


Without a sense of victory...


--
I hit a card
and another
one-by-one

being the player I was

given
to be


--


I played

all the cards


I played

all the parts



but one




left

in my hand


How could I reveal


Queen of Spades

Punaisen Käsineen Laulu

Oi

Kerran rakastuin mä poikaan
vähän niinkuin pensaaseen
oli tukkansa tumma kuin kuusenhiili
ja jalkansa kesäisin ovat vihreät

Joka tapauksessa

Tämä poika oli sekaisin niin
ettei ymmärtänyt suostua
kanssani naimisiin - edes epämuodollisiin
Taikka kihlajaisiin - tai edes hämärään irtoseksiin...

Siispä suru on taas päivän sää
Lintujakin itkettää

Ja tyttö tämä lauloi


~0~

Jospa oisin käsine
Punainen viehko käsine
Kaunis kurttuinen suloinen
Parhaimmistoa käsineiden

Lötköttäisin sohvilla vaan
Päiväpeitolla pyörisin
Eteisen naulassa toisinaan
Sopivan näköisnä hengailisin
Vieraiden tumpuille silmää joskus vienosti vilkuttaisin!


Enkä koskaan rakastuisi.


... (Universumi nauraa vaan) ...


Sitten toisna päivänä
Törmäs hän päin näköä
Ihme flamingo poika.

Jopas oli kauniskin
Virneensä vastustamattomin
Je peränsä ihmeen muodokkaan
kertoi olevan - tosissaan -
monilta salatun.

Vaikka hän oli toisaalta
Ylpeä paskapää
Niin joskus - kylällä kerrotaan:
Pyysin avuksi kynäni kulmikkaan
Viestin lehdelle runoilin
Ja kirjeen matkaan lähetin!

.

Se virhe suurin lieni.
Sillä katsos - käsine pieni
Postia takaisin odotti
Vaan mitenkä nyt ollakaan

Vastausta ei tullutkaan?

----------

Äiti olen käsine
Tänään olen käsine
Vihainen ja punainen
Ja hattuhyllyllä vittuilen

Sillä kai nyt alkaa harmittaa
Jossei kohta heilaa saa
Vaik' on niin kovin kauniskin
Sormikkaista suloisin
Nahkavantuista nukkaisin


(Ja muutenkin kovin mukava)


..


Jospa ottaisin siskon neuvon
Helsinki-Vantaalta ekan lennon
Siperiaan tykö nenetsien
karhurukkasten karvaisien!


Taikka napapiiriltä löytäisin
ystäväksi lämpöisen
jääkarhun-pörrökarvaisen
Eskimolapasen. <3



Mutta mitä universumi sanookaan?


Taitaako enää nauraakaan?


Huomaako kiillon himmenneen
värin punaisen haalenneen
ranteesta sauman ratkenneen

sanovat:

laulun lakanneen

pienen punaisen käsineen?




P.S. KYLLÄ ÄITI olen vielä elossa. Tätä sanotaaan DRAAMAKSI. Tätä sanotaan TAITEEKSI.

Ettäs tiedätte!